Pyöräily kuntopyörällä on erinomainen tapa parantaa kuntoa. Pyöräily parantaa kestävyyttä ja samaan aikaan kohentaa lihaskuntoa tehokkaasti. Kuntopyöräilyä pääsee helposti harrastamaan monilla kuntosaleilla ja jotkut innostuvat hankkimaan pyörän jopa omaan kotiin. Kuntopyöräilyä voi harrastaa kuntosaleilta löytyvillä kuntopyörillä. Ne ovat usein helppokäyttöisiä, eivätkä vaadi erityisosaamista tai taitoja. Kuntopyöriä on eri mallisia, mutta lähtökohtaisesti niiden ominaisuudet ja toiminta ovat mallista riippumatta samankaltaisia. Oli kuntosalilla minkälainen kuntopyörä tahansa, kannattaa sen selkään hypätä rohkeasti. Esittelemme seuraavaksi kuntopyöräilyn hyötyjä ja kuntopyöräilyn harrastamista kuntosaleilla.
Kuntopyöräilyn hyödyt
Pyöräily kuormittaa erityisesti jalkojen suuria lihasryhmiä. Kaikessa pyöräilyssä, mukaan lukien kuntopyöräilyssä jalkojen lihakset ovat töissä ja samalla kuormittuu sydän- ja verenkiertoelimistö. Kuntopyöräily onkin tehokas tapa kohentaa kuntoa ja parantaa elintapoja. Pyöräilyvauhdista riippuen kuntopyöräilyllä voi parantaa omaa kestävyyttään. Kestävyyden paraneminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin ja vireyteen. Säännöllisellä pyöräilyllä on huomattavia vaikutuksia terveyden kannalta. Pyöräily myös parantaa rasva-aineenvaihduntaa. Painon pudottamiseen tähtääville pyöräily on helppo ja tehokas keino lähteä liikkeelle.
Kuntopyöräily on turvallinen liikuntamuoto, riippumatta siitä kuinka paljon ja miten on aikaisemmin liikkunut. Se säästää niveliä, eivätkä esimerkiksi polvet kuormitu tai rasitu liikaa. Kuntopyöräily on turvallinen vaihtoehto myös henkilöille, joilla on niveloireita tai ylipainoa. Vauhtia ja pyörän vastusta voi säädellä helposti oman kunnon ja tavoitteiden mukaan. Jos kuntopyörällä polkee seisaaltaan, kuormittuu koko keho enemmän, kun taas istuen polkiessa keskittyy kuormitus enemmän jaloilla.
Jos aikaisempaa kokemusta kuntopyöräilystä ei ole, voi alku tuntua haastavalta. Varsinkin, jos liikuntaa ei ylipäätään ole aikaisemmin harrastanut juurikaan, on aloittaminen aina vaikeinta. Kuntopyöräily alkaa kuitenkin nopeasti tuntua helpommalta, mitä useammin pyörän selkään on kiivennyt. Hiljalleen kroppa alkaa tottua pyöräilyyn. Sydän- ja verenkiertoelimistön parantuessa ei myöskään hengästyminen tunnu enää yhtä pahalta ja vauhtia tai vastusta voi alkaa lisätä omien tuntemusten mukaan.
Vastuksen säätämisellä onkin kuntopyöräilyssä tärkeä rooli. Vaikka olisit kuntopyöräilijänä täysin aloittelija, kannattaa rohkeasti kokeilla vastuksen säätämistä. Liian pienellä vastuksella polkeminen ei välttämättä kehitä kuntoa yhtä hyvin kuin kovemman vastuksen käyttäminen. Vastusta kannattaa lisätä hiljalleen ja löytää itselleen sopivan haastavat vastukset. Liikaa vastusta ei tokikaan myöskään kannata laittaa. Kokeilemalla oppii parhaiten eri pituisiin ja vauhtisiin pyöräilyihin sopivat vastukset. Kunnon kohetessa pääsee usein säätämään vastustakin kovemmaksi.
Mitä huomioida pyöräillessä?
Kuntopyöräily on helppoa, eikä vaadi erityisiä taitoja tai tekniikkaa. Pyöräillessä kannattaa kuitenkin aina muistaa yläselän ja hartioiden rentous. Käsien paikkaa kuntopyörän kahvoilla vai vaihdella polkemisen aikana. Tärkeintä on kuitenkin pitää ylävartalo mahdollisimman rentona. Keskivartalo sen sijaan kannattaa opetella pitämään jalkojen työn tukena. Kun keskivartalon lihakset aktivoi, on polkeminenkin helpompaa ja tuntuu kevyemmältä. Keskivartalon aktivointi voi aluksi tuntua hankalalta, mutta pian siihen tottuu. Jos ajatus keskivartalon lihasten aktivoinnista on täysin vieras, voi ennen pyörän selkään hyppäämistä tehdä muutaman vatsa- ja selkälihasliikkeen. Liikkeiden myötä saa sopivan tuntuman keskivartaloon ja aktivoiminen pyöräilyn yhteydessä käy helpommin.
Kuntopyöräilyä voi harjoittaa useampana päivänä viikossa, kun muistaa pitää välissä lepopäiviä. Aloittelevalle pyöräilijälle 2–3 harjoituskertaa viikossa on sopiva määrä lähteä liikkeelle. Yksittäinen harjoituskerta voi kestää puolesta tunnista 1,5 tuntiin. Kuntopyöräily kannattaa aloittaa lyhyellä lämmittelyllä eli noin kymmenen minuutin kestoisella rauhallisemmalla ja rennommalla polkemisella. Lämmittelyn aikana kroppa herää ja valmistautuu liikkumaan. Pyöräily kannattaa myös lopettaa noin kymmenen minuutin loppuveryttelyyn, minkä aikana keho pääsee rauhoittumaan ja palautumaan itse harjoituksesta. Kun pyöräilyyn on tottunut voi pyöräilykertojen määrää nostaa ja pyöräillä hieman pidempään. Riittävä palautuminen, uni ja terveellinen ruokavalio tukevat kuntopyöräilyn hyötyjä ja kuuluvat osaksi terveellisiä elintapoja.